Maratonin jälkipelit käytiin kavereitten kanssa sunnuntai-iltana thaimaalaisessa ravintolassa - pasta ei nimittäin uponnut enää. Juoksijat olivat kovin tyytyväisiä ja niin taisivat olla kannustajatkin! Jalat olivat vähän jäykät, niin kuin maratonin jälkeen kai kuuluukin olla. Yllättävän hyvän tuntuiset kuitenkin - paremmassa kunnossa nyt kuin minkään aikaisemman maratonin jälkeen. Toki mitään äkkinäisiä liikkeitä jaloilla ei sunnuntai-iltana tehty :) Paikallaan istumisen jälkeen liikkeelle lähtö oli kankeaa, mutta olo vetreytyi kyllä pian.
Maanantai 29.9.
Maratonin jälkeisenä aamuna aamupala maistui. Vihdoinkin pekonia ja minibratwursteja. Ennen maratonia nimittäin noin raskaita juttuja en uskalla syödä.
 |
| Tuhtia aamupalaa. |
Aamiaisen jälkeen pakattiin tavarat ja kirjauduttiin ulos hotellista mutta jätettiin laukku vielä hotellille, koska paluulento oli vasta illalla. Oli vielä koko päivä aikaa nauttia Berliinistä.
 |
| Moneskohan kuva Brandenburgin portista... Tähän en kyllästy. |
Olihan se ihan lottovoitto päästä Berliiniin juoksemaan. Arpajaisiin osallistui 74000 ja vain 40000 paikkaa oli jaossa.
 |
| Minä olen juossut eilen tuosta alta, voi jee! |
Osallistujia maratonilla oli yli sadasta maasta. Eniten luonnollisesti saksalaisia, toiseksi eniten tanskalaisia, kolmanneksi eniten brittejä.
 |
| Holokaustimuistomerkki oli taas matkan varrella. |
Maratonreitti oli saksalaisen täsmällisesti tasan 42,195 kilometriä pitkä. Reitin varrella oli noin miljoona katsojaa ja 80 bändiä.
 |
| Potsdamer Platzillakin vielä pyörähdettiin |
Reitillä tehtiin maailmanennätys, Dennis Kimetto juoksi maratonin aikaan 2:02:57. Lehtiartikkelin mukaan se on kuin 4118 metriä Cooperin testissä reipas kymmenen kertaa putkeen. Hurjaa on.
 |
| Peppi Pitkätossu pystyi nostamaan hevosen, minä kirahvin :D |
Maanantai meni siis pitkin kaupunkia tallustellessa ja Berliinin nähtävyyksiä ihastellessa. Kymmenisen kilometriä tuli taas kävelyä. Ihmettelin, kun jalat olivat niin hyvässä kunnossa. Olin valmistautunut siihen, että vammajalka on maratonin jälkeen ihan romuna, mutta mitä vielä, sehän vertyi vallan.
SI-nivelestä johtuva polvivaiva silminnähtävästi parani maratonilla. Ihan käsittämätöntä mutta totta. Kyllä polvessa vieläkin tuntuu, mutta se on ollut koko tämän viikon parempi kuin pitkiin aikoihin ennen maratonia!
Maanantai-iltana Berliinissä oli vielä iltaseitsemältä 23 astetta lämmintä - oli niin kovin sääli lähteä, mutta takaisin tullaan.
 |
| Tuota katua juoksin edellisenä päivänä - nyt se näytti ihan erilaiselta. |
Palautuminen tuntuu oikein hyvältä. Torstaina oli seuran jumppavuoroja kaksi peräkkäin, vedin molemmat :) Oli tällä kertaa niin venyttelypainotteista, että pari jumppaa meni hyvin ja teki todella hyvää! Eilen oli seuran uintivuoro, siellä vain hioin tekniikkaa.
 |
| KaDeWe, Kaufhaus des Westens. Harrodsin jälkeen Euroopan suurin tavaratalo. |
Kaiken kaikkiaan oli todella hieno reissu ja kaikki sujui hyvin. Tämähän oli vähän niin kuin pienimuotoinen opintomatka ensi kesää varten, Frankfurtin Ironmanille 5.7.2015. On nimittäin erilaista olla kisaamassa pois kotimaasta: asutaan hotellissa ja aamupalalla täytyy löytyä jotain sopivaa syötävää kisan alla jos ja kun puuroa ei välttämättä ole. Kisatankkaus ja ruokailu pitää hoitaa kunnolla vaikka ei ollakaan tutuissa ja turvallisissa kotiympyröissä. Oli mukava nähdä, että kaikki sujui hyvin. Ehkäpä yksi huoli on ensi heinäkuusta pois :)
 |
| Ennen kotiinlähtöä vielä yksi Flammkuchen. |
-aika 4:10
-keskisyke 158
-vauhti 5,47 min/km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti