Palauttava bollywood

Ylimenokauden humputtelut senkun jatku: tänään kävin työpaikan tanssikerhon tutustumistunnilla. Ohjelmassa oli bollywood-tanssia. Etukäteen en tiennyt kyllä yhtään mitä odottaa. Siitä, kun olen käynyt edellisen kerran minkään sortin tanssitunnilla, on kyllä hyvän aikaa. Puhutaan ehkä vuosista... 

Olihan se. Ihan hauskaa venkoilua. Puolen tunnin päästä oli tanssikiintiö täysi, huomasin katsovani kelloa ja keskittymiskyky herpaantui. Mutta ihan hauskaa puuhaa, tehtiin oikein sarjaa ja vaihdeltiin paikkoja, kyllä se tuntui ihan show-meiningiltä. Ope muistutti koko ajan että hymyä, hymyä, vakavana ei tanssita :) Sehän sopi muuten mutta ei sitä hymyä kyllä oikein irronnut kun kieli keskellä suuta piti keskittyä. Opettajana oli Daniel Paul, ei ollut aikaisemmin tuttu nimi minulle, mutta hänen tanssiryhmänsä oli näköjään Pakko tanssia -telkkariohjelmassa kilpailemassa. En kyseistä ohjelmaa seurannut, joten sieltäkään bollywood ei ollut tuttu. Ihan pätevä ja innostava opettaja oli kyllä. Jos joku haluaa mennä kokeilemaan, niin Tampereella Tullintorilla avataan tanssikoulu, siellä on tulevana lauantaina 7.9. avajaiset ja pääsee kokeilemaan bollywoodia ilmaiseksi jos kiinnostaa. Minulle taisi riittää kerta :)

Tunnin keskisyke oli 112 ja maksimi 138. Tokihan siinä meni paljon aikaa kuvioiden opettelemiseen, mutta iisiä ja palauttavaa se oli ja sehän sopi kyllä minulle. On nimittäin vähän jäykkä ruoto ollut alkuviikon liikuntojen jälkeen.

Iltasella tuli mieleen tehdä myslipatukoita. On ollut monta kertaa mielessä, samoin kuin proteiinipatukat, mutta aina unohdan. Tuolta nappasin ohjeen, kaikki sekaisin ja uuniin. Oli helppoa. Ei yhtään sokeria, makeus tuli omenasta ja banaanista. Laitoin sekoitukseen mantelirouhetta, cashew-pähkinöitä ja kuivattuja karpaloita.

Iso myslipatukkalätty menee uuniin.

Tuollaisia niistä tuli. Näyttää näkkileivältä.

Maku on hyvä.

Seuraavaksi taidan tehdä itse proteiinipatukoita kun tämä onkin näin helppoa.